Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

Valtiovallan tervehdys, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo Niinisalossa 28.04.2005 

Arvoisat interparrat, Hyvät naiset ja herrat

Virallinen Suomi seisahtui eilen kunnioittamaan kansallisen veteraanipäivän puitteissa lukuisin tilaisuuksin kautta maan Suomen sotaveteraaneja, ja uskon myös teidän, arvoisien interpartojen, osallistuneen täydellä sydämellä näihin tilaisuuksiin. Suomalaisen luonteen mukaisesti nämä juhlatilaisuudet ovat jäyhiä ja arvokkaita, jopa hartaita. Totta kai teidänkin, arvoisat ”nuoret interparrat”, tapaamisohjelman runko on sotilaallisen juhlava, niin kuin pitääkin. Sieltä takaa kurkistaa kuitenkin poikamainen tapaamisen riemu sillä tavoin, kuin nuoruusvuosina pitkään tiiviisti yhdessä eläneiden, joskin jo sodan kauhut kokeneiden, poikaviikareiden jälleen tapaamiseen kuuluukin.

Talvi-ja jatkosodassa maanpuolustustehtävissä oli kaikkiaan yli 500.000 miestä ja 240.000 naista. Suomi, sen väestö, koko isämaa oli totisen paikan edessä. Suomalaisia kohdannut tuho ja kärsimys oli epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta. Me emme hyökänneet, me puolustimme lujasti, suomalaiset miehet ja naiset nöyryyttivät urhoollisuudella ja kestävyydellä maailmanmahdin armeijaa. Meidän oli maksettava sotakorvaukset, luovutettava yksi parhaista maakunnistamme ja sijoitettava sadattuhannet kansalaisemme yhteisen, pienentyneen isämaamme uusiin osiin. Karjalainen väestö kärsi erityisen raskaasti.

Sodan jälkeen myös oppinut Suomi oli totisen paikan edessä. Siviilielämässä koulutuksen eri vaiheissa olleet nuorukaiset joutuivat laajasti eturintaman vaarallisiin johtotehtäviin ja menetykset olivat suuret. Suomi tarvitsi tehokkaasti ja nopeasti uutta nuorten joukkoa saamaan korkeampaa opetusta, ja tällä opinteillä ensimmäinen vaihe oli luonnollisesti ylioppilastutkinnon suorittaminen. Tänä päivänä on syytä antaa täysi tunnustus valtiovallan ripeälle toiminnalle kaiken huutavan pulan ja puutteen vaivaamassa maassa tehdyille rivakoille päätöksille näiden asioiden hoitamiseksi. 

Jo 18.1.1945 annettiin asetus valtion sisäoppilaitoksen perustamisesta. Samana vuonna annettiin vielä asetus, jossa opiskelumahdollisuudet annettiin mm. iltakursseina. Kun matkat olivat pitkät, kulkuyhteydet kehnot ja kouluverkko harva, kaikilla ei suinkaan ollut mahdollisuuksia käydä iltakursseja. Kun asiaan liittyi vielä köyhän maan yleinen varattomuus, oli Taavetin kautta Niinisalossa 18.3.1945 aloittaneen internaatin merkitys tuhansille ”nuorille sotaveteraaneille” tavattoman suuri. Yhteisissä korsuissa elämään tottuneille nuorille olivat kasarmin tupakoulut niissä oloissa aivan kuin luonteva jatke. Koulunkäynnin tehokkuus ja vauhti on ollut kova. Eipä siis ihme, että yhteenkuuluvuus vain entisestään lujittui tavalla, josta tämä tilaisuus on mitä parhain esimerkki. 

Arvoisat interparrat, olette säännöllisesti tavanneet juhlavan seurustelun ja varmasti myös riemukkaiden tapaamisten merkeissä melkein neljännes vuosisadan ajan. Riemukkuuden rohkenen sanoa, oltuani ulkopuolisena kerran mukana menneinä vuosina. Riemuun teillä on muutoinkin täysi oikeus, jouduittehan itse kukin nopealla aikataululla opiskelujen jälkeen vastuunalaisiin ja vaativiin tehtäviin jälleenrakennuksen Suomessa. Kun saman aikaan piti etsiä puolisoa, perustaa perhettä ja hankkia samaan aikaan monen muunkin puutteen keskellä asuntoa, on elämässä täytynyt olla todellista vilskettä ja sykettä. Kovinkin olemattomista asioista marisevan nykynuoren ja opiskelijan olisi todellista syytä katsoa teistä esimerkkiä.

Valtiovallan taholta kaikille teille tästä lämmin ja rehti kiitos. Henkilökohtaisesti toivotan itsekullekin arvokkaan muistorikasta päivää ja hyvää vointia ja terveyttä eteenpäin. Tervetuloa jälleen uudelleen Kankaanpään Niinisaloon.