Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

Keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 29.09.04, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko

Turvallisuus-ja puolustuspoliittinen selonteko jakaantuu kahteen osaan, ensin laajaan arvioon kansainvälisen toimintaympäristön muutoksesta, ja toiseksi miten Suomen puolustusta kehitetään siten, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä ” Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä”. 

Maailmanlaajuisten ongelmien, kehityskriisien ja alueellisten konfliktien merkitys maamme ulkoiselle ja sisäiselle turvallisuudelle on lisääntynyt. Siksi perusteellinen selvitys toimintaympäristömme muutoksesta on perusteltua. 

Maamme puolustusratkaisun kehittämisen perusteet, puolustuksen kehittäminen, vaikutukset puolustusvoimien henkilöstöön, puolustusvoimien organisaatiomuutokset, vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen, sotilaallisen kriisinhallinnan kehittäminen, puolustusvoimien yhteistoiminta eri viranomaisten kanssa ja puolustuksen voimavarat kattavat selonteosta melkein kaksi kolmannesta. Määrä vastannee kansalaisten keskeistä mielenkiintoa selonteon sisällöstä ja on julkisessa keskustelussa korostunut varsinkin Nato-ja maamiinakysymyksissä.

Edellinen eduskunta edellytti selonteon valmistelun tapahtuvan yhteistyössä eduskunnan kanssa. Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tunnustuksen ulko-ja puolustusministeriöille sekä pääesikunnalle tämän vaatimuksen hyvästä täyttämisestä. Puolustusvaliokuntaa on ministeri Seppo Kääriäinen pitänyt ajantasaisesti informoituna , ja kaikkien valmisteluosapuolten keskinäistä keskustelua on leimannut kunnioittava kärsivällisyys. Merkittävää on se, että puolustusvoimat seisoo yhtenäisenä tehtyjen päätösten takana. 

Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö

Eduskunta on kolmen vuoden jälkeen jälleen määrittelemässä turvallisuus- ja puolustuspoliittisista linjaamme. Johtopäätelmiä tehdäksemme joudumme käymään läpi useita kotimaahamme ja lähiympäristöömme vaikuttavia tekijöitä, ennustaa tulevaa ja tehdä kompromisseja sekä ratkaista miten sisäinen turvallisuus ja ulkoinen toimintaympäristö kohtaavat.

Selonteko kytkeytyy joulukuussa 2003 hyväksyttyyn Euroopan turvallisuusstrategiaan. Uhkakuva-analyysin pohjalta tehty EU:n turvallisuusstrategia perustuu vastuun, ennaltaehkäisyn, voimavarojen ja kumppanuuden käsitteille. Selonteossa lähestytään samoja maailmanlaajuisia ongelmia ja turvallisuusratkaisuja omasta, suomalaisesta näkökulmasta. 

Omakohtaiset sodan kokemuksemme ja muistomme vain 60 vuoden takaa ovat ohjanneet meidät varautumaan uhkiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän Suomi pyrkii edelleen selonteon määrittelemin tavoin. Meillä ei ole syytä muuttaa toimintalinjaamme radikaalisti nytkään - toki muutaman piirun verran - kansainvälisempiin toimiin valmistautuen. 

Vaikka selonteko sanoo kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön olevan oleellinen osa Suomen puolustus-ja turvallisuuspolitiikkaa, on selonteon perusteellisen valmistelutyön mukaan Suomen viisasta jatkaa hyväksi koetellulla peruskonseptillaan, joka on suomalaisten ja Suomen alueen puolustaminen. Maailmanlaajuisesti ajankohtaisin uhka lienee tällä hetkellä terrorismi – vihollinen, jota vastaan on äärimmäisen vaikea taistella. Yhteiskunnallinen epävakaus, eriarvoisuus sekä demokratian puute - jotka voidaan osittain nähdä terroritekojenkin motivaationlähteinä - aiheuttavat levottomuutta ja konflikteja kansainvälisessä toimintaympäristössä. 

Näihin ongelmiin on vaikeata, jopa mahdotonta löytää pysyvää ratkaisua voimakeinoin. Aseelliset rauhanturvaoperaatiot ovat tapauskohtaisesta välttämättömyydestään huolimatta vain väliaikaisratkaisuja. Pitkällä tähtäimellä ainoa lääke on pyrkiä rakentamaan laillisia ja oikeudenmukaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä sinne, missä ne ovat puutteellisia. Myöskään ympäristöongelmat ja niihin liittyvät uhat eivät tunne valtioiden rajoja. Tähän työhön Suomi osallistuu aktiivisesti myös kehitysyhteistyön ja demokratiatuen keinoin. 

Ulkoisen toimintakyvyn kehittäminen

Suomi on sitoutunut Euroopan turvallisuuden kehittämiseen ja EU-jäsenyytemme aikana unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen on ottanut eteenpäin merkittäviä edistysaskeleita. 

Neljä vuotta sitten sovittiin "Helsinki Headline Goal", jonka mukaiset 60 000 sotilaan joukot ovat nyt olemassa. Suomen vahvaan rauhanturvaamisperinteeseen sopii hyvin aktiivisuus kriisinhallinnan kehittämisessä ja siksi Suomi selvittää parhaillaan osallistumistaan myös unionin nopean toiminnan joukkoihin. 

Hallitus toteaa, että tältä osin EU:n sotilaalliset kriisinhallinnan nykyvaatimukset edellyttävät Suomeltakin rauhanturvalain saattamista ajan tasalle. Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallituksen linjaa sen sitoutuessa selonteossa harkitsemaan asiassa uudenlaista tarkastelunäkökulmaa. Eduskunnan itse on huolehdittava siitä, että mahdollisessa kiireellisessä käsittelyaikataulussa sen päätäntävaltaa ei loukata. 

Suomi on aktiivisesti mukana kehittämässä unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Irakin sota aiheutti takaiskuja Euroopan ja Yhdysvaltain tiiviiseen yhteistyöhön. Tämä toimiva yhteistyö on erittäin tärkeää maailman turvallisuusongelmien ratkaisemisessa. Suomen on EU:n jäsenenä kykyjensä mukaan edistettävä transatlanttisten suhteiden kehitystä keskeisenä Euroopan turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä, ja Suomen etujen mukaista on myös ylläpitää omia moitteettomia ja hyviä yhteistyösuhteita Yhdysvaltain kanssa.

Venäjän tilanteen kehittymisellä on luonnollisesti hyvin suuri merkitys Suomelle. Venäjä pyrkii kohti aitoa demokratiaa ja markkinataloutta, kansalaisyhteiskuntaa ja vaurautta. Moniarvoinen Venäjä on Euroopalle vakaa kumppani ja yhteistyötä sen kanssa pitää syventää. On Venäjän, Euroopan ja Suomen etu, että kehitys on kaikin puolin myönteistä. Yhteistyössä EU:n ja Venäjän välillä on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä ja kaikin osin yhteistyö ei tänä päivänä täysin suju aikaisempien odotusten mukaisesti. EU:hun sitoutunut pitkän yhteisen rajan Suomi joutuu rajanaapurina helposti vaikeiden asioiden temppeliharjalle. 

Suomen puolustuksen kehittäminen

Selonteon keskeisen osan muodostaa Suomen oma puolustus ja sen uudelleen järjestäminen. Antti Kalliomäen ja sittemmin Aulis Ranta-Muotion johtama parlamentaarinen seurantaryhmä teki hyvän pohjatyön hahmotellessaan selonteolle poliittisen perusratkaisun. Sen muodosti yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustusjärjestelmä ja koko maan puolustaminen sekä sotilaallinen liittoutumattomuus, aktiivisuus EU:n puolustus-ja turvallisuuspolitiikassa ja ns. Nato-optio. Hallituksen tiivis yhteydenpito eduskuntaan ja myös oppositioon on taannut laajan poliittisen konsensuksen selonteossa olevien turvallisuus-ja puolustuspolitiikan ratkaisujen tueksi. 

Vaikka perinteinen sotilaallinen uhka on Suomen ja Euroopan osalta vähentynyt, se ei ole kuitenkaan kokonaan poistunut. Sen vuoksi kansallisen puolustuskykymme säilyttäminen ja alueellinen puolustus ovat tulevaisuudessakin tärkeitä. Ei-sotilaalliset uhkat ovat todennäköisempiä, mutta myös näihin uhkiin voimme vastata paremmin, kun järjestelmämme on kunnossa.

Niinpä mahdolliset muutokset on tehtävä ajatellen, että ratkaisujamme ja niiden seurauksia arvioidaan, ei vain kotimaassa vaan maailmanlaajuisesti. Ratkaisumme vaikuttavat poliittiseen uskottavuuteemme nyt ja tulevaisuudessa. 

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen on edellä esitellyt yksityiskohtaisesti puolustuksen kehittämistä koskevan selonteon viidennen luvun pääkohdat. Puheenvuoroni ajallinen pituus estää käsittelemästä niitä yksityiskohtaisesti ja tyydynkin vain toteamaan, ehkä joitakin paikallisia painotuseroja lukuun ottamatta, että Keskustan eduskuntaryhmä antaa ehdotuksille täyden tukensa. Kuitenkin lyhyesti:

1. Puolustuksen kehittämisen perusteet
Pidämme oikeana, että Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtiojohdon toimintavapaus, sekä että puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ottaen huomioon ulkoiset turvallisuusuhat ja niistä johdettavat puolustusvoimien suorituskykyvaatimukset sekä voimavarat.

2. Puolustuksen kehittäminen
Keskusta pitää perusteltuna sodan ajan joukkojen jakamista alueellisiin ja operatiivisiin joukkoihin. Alueellisilla joukoilla, joihin myös suunnitellut maakuntajoukot kuuluvat, suojataan yhteiskunnalle ja puolustusvoimille keskeiset rakenteet sekä pidetään valtakunnan puolustuksen kannalta tärkeät alueet omassa hallussa ja operatiivisilla joukoilla luodaan puolustuksen painopiste. Lisäksi pääesikunnan tehtävät ja organisaatio uudistetaan ja sotilasläänit jaetaan kahteen ryhmään.

3. Puolustusvoimien henkilöstö
Kun puolustusvoimien sodan ajan vahvuuksien pienentyminen, rauhan ajan johtamis-ja hallintojärjestelmän uudistaminen, osaamisvaatimuksien lisääntyminen, asejärjestelmien teknistyminen sekä kansainvälisten tehtävien monimuotoistuminen vaativat henkilöjärjestelmien kehittämistä ja puolustusvoimien henkilöstön supistamista, edellyttää Keskustan eduskuntaryhmä ensisijaisesti hyödynnettävän luonnollista poistumaa ja hyvän työnantajan toimintaperiaatteiden noudattamista.

4. Puolustusvoimien organisaatiomuutokset
Hyväksymme erillisen maavoimien esikunnan siirtämisen Mikkeliin siten, että maavoimien alueellisiksi johtoportaiksi perustetaan seitsemän sotilasläänin esikuntaa. Merivoimien esikunnan siirto Turkuun ja ilmavoimien vahvistukset Luonnetjärvelle ja Kauhavalle ovat perusteltuja.

5. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen
Kansalaisten halukkuus vapaaehtoistoimintaan on voimavara, joka edistää kansalaisten arjen turvallisuutta, varautumista uusiin uhkiin ja sotilaallista puolustusvalmiutta. Toiminnan lähtökohtina tulee olla yhteiskunnan, puolustusvoimien sekä vapaaehtoisen järjestökentän tarpeet. Keskustan eduskuntaryhmä tukee sitä, että tässä tarkoituksessa sotilaallista maanpuolustusta tukeva vapaaehtoinen maanpuolustus organisoidaan uudelleen siten, että etttä se voi tukea viranomaisten toimintaa kaikilla tasoilla, ja että tässä tarkoituksessa muodostetaan maakuntajoukkkoja, jotka kuuluvat puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin.

6. Sotilaallisen kriisinhallinnan kehittäminen
Hyväksymme, että kansainvälistä kriisinhallintakykyä kehitetään ottamalla huomioon EU:n joukkotarpeet, Naton rauhankumppanuus ja pohjoismainen kriisinhallintakyky.

7. Puolustusvoimien yhteistyö eri viranomaisten kanssa
Puolustusvoimien virka-avun antaminen poliisille tulee perustua lakiin puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja osallistumisen pelastustoimintaan pelastuslakiin. Turhien päällekkäisten suorituskykyjen ja rakenteiden syntyminen on estettävä.

8. Puolustuksen voimavarat
Keskusta edellyttää, että puolustusbudjetista noin kolmannes pyritään käyttämään materiaalihankintoihin ja että puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat mitoitetaan vuosien 2005-2008 menokehyksen mukaisesti ja että sama reaalinen taso säilytetään vuosina 2009-2012. 

Julkinen etukäteiskeskustelu on kohdistunut erityisesti jalkaväkimiinoihin ja ns. Nato-optioon. 

Jalkaväkimiinat ovat kuuluneet oleellisena osana maanpuolustuksemme keinovalikoimaan. Kansainväliset velvoitteet edellyttävät meitä kuitenkin liittymään miinat kieltävään Ottawan sopimukseen sovittavan aikataulun puitteissa. Runsas keskustelu on osoittautunut hyödylliseksi. Järkiperustein on edellisen hallituksen hyväksymää aikataulua voi lykätä vajaat kymmenen vuotta eteenpäin. Selonteon mukaisesti sopimukseen liitytään vasta vuonna 2012 ja miinat hävitetään vuoteen 2016 mennessä. Puolustusvoimille jää riittävästi aikaa vastaavan vaikutuksen omaavien järjestelmien selvittämiseen. Jalkaväkimiinojen korvaamiseen puolustusvoimat saa raamin yli ylimääräistä rahaa 200 miljoonaa euroa jo vuodesta 2009 lähtien aina vuoteen 2016 asti käyttäen ns. omaa rahaa 100 miljoonaa euroa korvaaviin järjestelmiin. Tämä ratkaisu on kestävä sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. Vahvaa on myös se, että tässäkin ratkaisussa niin sotilaallinen kuin valtion johtokin ovat voineet yhteisesti hyväksyä huolella, vaivalla ja vastuullisesti kootun ratkaisun. 

Ranta-Muotion työryhmässä todettiin yhteisesti ns.Nato-option muodostavan puolustuspolitiikassamme todellisen vaihtoehdon. Sen toteutuminen on kiinni yksinomaan Suomen kansalaisten mielipiteestä, puolustusvoimat sinänsä täyttävät Nato-vaatimukset. Lukuisat mielipidemittaukset osoittavat kansalaisten selvän enemmistön kannattavan itsenäisen puolustuksemme säilyttämistä. Selonteossa todetaan Nato-jäsenyyden säilyvän turvallisuus-ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin. Keskustan eduskuntaryhmä hyväksyy tämän periaatteen. Sanonta –mahdollisuus- on onnistuneempi ja monipuolisempi kuin sanonta-vaihtoehto, joka tiukasti ymmärrettynä tarkoittaa kokonaan luopumista suomalaisesta järjestelmästä vaihtamalla se puhtaaseen Nato-doktriiniin. Yleinen asevelvollisuus, alueellinen puolustusjärjestelmä ja koko maan puolustaminen on tuottanut ja tuottaa sellaisia tuloksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, että niitä kehtaa esitellä kenelle tahansa todellisina saavutuksina. Selonteon ajattelu sisältää sekä jatkuvuuden että uusia elementtejä. Varusmiesten lukumäärän vähentyminen aiheuttaa myöhemmin varusmiesten koulutusjärjestelmän kehittämistä. Kärsivällisesti rakennettu kompromissi on voitu tuoda puolustushallinnon yhteisenä näkemyksenä hallituksen käsittelyyn. 

Malli kunnioittaa reservillemme läheisiä sotilaspiiri-ja ja lääniperinteitä ja on omiaan ylläpitämään vahvaa maanpuolustustahtoa. Tärkeätä on myös se, että se ylläpitää puolustusvoimien riittävän alueellisen läsnäolon koko maassa taaten myös eri väestöryhmien tasapuolisen kohtelun. 

Keskustan eduskuntaryhmä ei halua olla tekemässä ratkaisuja, jotka myöhemmin voitaisiin todeta virheiksi, turvallisuutemme kannalta huonoiksi. Tämä hallitus ottaa vastuun turvallisesta muutoksesta. Onnistunut selonteko.