Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

Kauko Juhantalo Kankaanpäässä 12.01.2003

Omavaraisuus ruuassa ja energiassa.

Suomalaisista työskentelee koko elintarvikeketjussa noin 250.000 henkeä ja metsätaloudessa ja -teollisuudessa noin 100.000 henkeä, eli kaikkiaan 15 % kansalaisista. Siksi on erittäin tärkeää tuntea, miten yhteiskunnallinen päätöksenteko kohtelee oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa edellyttävässä maassa näitä ahkeria kansalaisiaan.

Kuluttajien ja tuottajien tavoitteet ovat viime vuosina voimakkaasti lähentyneet toisiaan. Kuluttajat odottavat maataloudelta turvallista ja eettisesti tuotettua ruokaa. Suomessa laatu onkin tuottajien toimesta varmistettu tuotantoketjun joka vaiheessa ja Euroopassa vain Suomessa on koko elintarvikeketjun laatutavoitteet varmistettu tuottajien toimesta. Tuottajien tavoitteena on kuluttajien luottamuksen säilyttäminen suomalaiseen elintarvikkeeseen sekä kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukyvyn vahvistaminen ja kannattavuuden parantaminen.

EU on tukimuodoillaan ja lisääntyneellä kilpailulla tuonut elinkustannusten keskimääräistä alentumista, mutta olemme silti Euroopan toiseksi kallein maa. Valitettavasti erityisesti elintarvikkeissa olemme Euroopan kallein. Tuottajan syytä se ei ole, kaupassa olevan ruisleivän hinnasta rukiin osuus on enää vain 4 %, vaikka leipämme on kolmanneksen kalliimpaa kuin muissa EU-maissa. Korkeita hintoja eivät selitä myöskään palkat, koska Suomen palkkataso on etäällä eurooppalaisesta kärjestä. Valmistuksessa, jakelussa, kaupan rakenteessa ja kilpailussa kukaan ei myönnä poikkeavansa muista, mutta lopputulos poikkeaa reilusti. Kovalle kilpailulle sittenkin pieni väestöpohjamme ja etäinen sijaintimme kylläkin selittävät osan. Joka tapauksessa elintarvikkeisiin kohdistuvan euroopan korkeimman arvonlisäveron vaikutus on muihin maihin verrattuna merkittävä ja sitä on pakko alentaa. Suomessa elintarvikkeista peritään 17 prosentin arvonlisävero, muualla Euroopassa 6-8 prosentin verokannat ovat tavallisia.

Samanaikaisesti EU:n byrokraattinen rakenne on tuonut tuottajalle jatkuvasti käytävien neuvottelujen johdosta tulevaisuuden epävarmuuden, jota nyt vielä lisää erityisesti EU:n laajentuminen. Se on myös tuonut tuottajalle vaivaa ja mielipahaa aiheuttaneen byrokratian, joka pahimmillaan pienestä rastivirheestä voi tuhota tuottajan talouden.
Oikeudenmukaisen yhteiskunnan kaikkien hyväksymänä vaatimuksena tulee olla se, että tuottajan tulokehityksen on oltava kilpailukykyinen yhteiskunnan muiden väestöryhmien kanssa. Tämä ei kuitenkaan viime vuosina ole onnistunut lähellekään. Tämän vuoksi myös tukimuotoja on korotettava, eikä suinkaan laskettava ja EU:hun hyväksyttyjen hakijamaiden suorat tuet tulee ottaa käyttöön vain asteittain. Laajentumista ei saakaan millään tavoin maksattaa nykyisten jäsenmaiden viljelijöillä. EU:n maatalousbyrokratiaa on lisäksi kertakaikkiaan voitava yksinkertaistaa.

Metsä on kansallisvarantomme. Yksityismetsien kantorahatulot ovat noin 1,5 miljardia euroa vuodessa ja niistä jää noin kaksi kolmasosaa sijaintikuntaan. Yksityiset perheet omistavat kaksi kolmannesta metsistämme, joka viidennellä perheellä on metsää. Metsänomistajien enemmistö on palkansaajia, eläkeläisiä ja yrittäjiä. Joka neljäs metsänomistaja on nainen ja joka viides on maanviljelijä. Järkevä ja oikea metsäpolitiikka yhdistää siksi valtaosaa suomalaisista. Yhteiskuntamme on toki huolehdittava sertifiointiin, luontoon ja metsän käsittelyyn liittyvät kansainväliset sopimuksemme, mutta oltava toisaalta erittäin tarkkana ja torjuvana ylenmääräisistä, kansainvälisestä painostuksesta johtuvista, rajoituksista. Mielestäni Suomessa on voitava tulevaisuudessakin harjoittaa kestävää metsätaloutta, se on keskeisen tärkeä elinehtomme.

Maatalouslaskenta 2000:n mukaan 27 % eli lähes 22000 tilaa on monialaisia. Korkea luku osoittaa, että maatalouteen on järkevällä ja kestävällä tavalla luontevasti liitettävissä muuta elinkeinonharjoittamista. Se kaikki tarvitsee turhasta byrokratiasta vapaan ja joustavan valtiovallan tuen. Sivuelinkeinoista laajin on erilainen koneurakointi, mutta yhä useammin ne liittyvät myös metsään, erityisesti energiahankkeisiin. Puu on uusiutuva energialähde ja puulla tuotetaan Suomessa jo nyt noin neljännes käytetystä energiasta. Turpeen käyttö on noin 4 % käytetystä energiasta. Kummankin osuuden nostaminen on järkevää ja antaa yhä useammalle työtä. Kannatan lämpimästi meille järkevää bioenergian ja myös vesivoiman lisäkäyttöä. Suomen bioenergiaohjelman kehittämistavoitteena onkin lisätä bioenergian käyttöä 50 prosenttia vuosina 1995-2010. Tuulivoiman todelliset mahdollisuudet Suomessa eivät luonnonolosuhteiden vuoksi ole parhaat mahdolliset. 

Minusta Suomi voi kyllä olla ylpeä tehokkuudestaan energiatuotannossa jo siksi, että olemme maailman ykkönen bioenergian käytössä puunjalostusteollisuuden jätteiden polton ansiosta, samoin ykkönen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tästä syystä meillä on myös pienimmät hiilidioksidipäästöt polttoaineella tuotettua kilowattituntia kohti. Perusvoimaongelmaa ei näillä kuitenkaan voidaan ratkaista. Hiilestä tulee päästä eroon, siksi lisäydinvoiman rakentaminen Suomeen ja toivottavasti Olkiluotoon on järkevä ja välttämätön ratkaisu. Toivottavasti ennätyskylmä talvemme on saanut monet energiahaihattelijat järkiinsä. Poliittinen vihreä liike on vastustanut vuorollaan jokaista todellista perusvoimaratkaisua maassamme. 

Menneiden vuosien virheelliset päätökset ja tosiasioiden kieltäminen ovat nyt näkyvissä. Oma energiamme ei enää riitä, vaan olemme vieraan varassa. Jatkuva vastustus on aikaan saanut sen, että haihattelijoiden kahvipannut ja tukankihartimet toimivat nyt Venäjän atomivoimalla. Vaikka kokonaisuudessaan olemme korkealla tasolla, bioenergian lisähyödyntämisessä olisi kerrankin syytä ottaa mallia Ruotsista, jossa bioenergian käyttö pienvoimalaitoksista kotitalouksiin on mittavaa ja jossa esimerkiksi pelletin käyttöön saatava valtion tuki mm. pienyksikköihin on suuri ja saatavissa joustavalla, vaatimattomalla byrokratialla.