Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

Maatalous yhteiseksi asiaksi

Oman maan suomalainen ruoka on jokaisen halu, mutta sehän syntyy vain oman maan maatalouden, oman maan tuottajien käsien kautta. Miksi sitten edelleen suomalaista emäntää ja isäntää arvostellaan, jopa kadehditaan ja halveksitaan. Onko se vain vanhan ajan politiikkaa vaiko vain yhteiskuntamme sittenkin lyhyttä kulttuurikiertoa. Yhä useampi haikailee maalle paluusta, mutta tuttua isäntää ja emäntää tarvitaan ensimmäisestä päivästä lähtien. Suomalainen maatalous on kokenut monet murrokset, eikä vähiten Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Hyvin tehdyn työn arvostus muuttui tukipolitiikaksi mukanaan käsittämätön byrokratia. Toki järjestelmä on yhteistä koko Euroopalle, mutta meistä kukaan ei voi hyväksyä miten aivan toisen ilmaston vanhat Euroopan valtiot kahmivat juonikkaalla politiikallaan valtavat edut itselleen. Meille ehdotettiin ja sinisilmäisinä hyväksyimme keinotekoiset tukirajat, jotka kaiken lisäksi rampauttavat vanhan arvostetun etujärjestömme yhtenäisyyden ja saa meidät tappelemaan keskenämme. Olen MTK:n jäsen.

Oma tausta

Olen syntynyt maalaistalossa, tunnen siellä tehtävät työt kynnöstä astuttamiseen ja poijitukseen. Opiskelin juristiksi Turussa, mutta veljeni liikennekuoleman johdosta palasin Kankaanpäähän asianajajaksi ja maanviljelijäksi. Rakastin molempia töitä, asianajosta muodostui toki päätulolähteeni. Vanhempien luovuttua karjanpidosta, ostimme kotitilani 1975. Toimin aktiivisesti molemmissa ammateissa noin 20 vuotta, vaikka tulinkin eduskunnan jäseneksi jo 1979. Pellot on nyt vuokrattu.

Emännän ja isännän kadehdittu rooli

Viljelijänä minua on aina ihmetyttänyt, miksi maatalouden harjoittajan, isännän ja emännän ja heidän perheensä, elämä on jatkuvasti jonkinlaisen kateuden kohteena. Työ on ajallisesti tiukasti sitovaa ja fyysisesti rankkaa, tuotantosuunnasta riippuen jopa kohtuuttoman rankkaa. Joudut sitoutumaan elämänikäiseen aikatauluun, jatkuvasti tarvittavien investointien velkavastuuseen ja joudut luottamaan terveyteesi koko eliniän. Vaikka avoimesti tiedetään, että ruoan hinnasta kaupan osuus on 50 %, ei heitä arvostella. Tuottajan vain muutaman prosentin osuus leivän ja lihan hinnasta on ihme kyllä jo joskus julkisuudessa, mutta vastoin totuutta julkinen sana mielellään leimaa juuri heidät hinnankorotuksen syylliseksi, kiusaten vielä julkisuudessa virheellisesti eläkkeelle lähdön perusteista. Kaupan määräävä asema laittaa myös erittäin tiukalle tuotteiden jalostajat.

EU-ehdokkuuteni ja maatalous 

EU-ehdokkuus on laittanut ankarasti pohtimaan maatalouden asemaa EU:ssa. Olemme sitoutuneet pysyvästi EU:n jäseneksi, mutta pakko on todeta, että aikoinaan neuvotteluissa edustajamme eivät hallinneet eurooppalaista neuvottelukulttuuria. He olivat aivan liian sinisilmäisiä. Maataloudessa sitouduimme tuskaa tuottaviin tukieroihin ja tiukkoihin tuotantomääriin. Tuotantomme on kehityksen myötä kasvanut, mutta kasvattaa samalla EU:niin nähden kasvavaa ratkaisematonta ongelmaa jalkojemme alla. Sopimus on sopimus. Jotta sitä kykenisi EU:n kanssa muuttamaan, tarvitaan erittäin kovaa poliittista kokemusta, terävää pelisilmää ja taitoa. Euroopan Unionin alueesta on yli 90% maaseutua ja tuolla alueella asuu yli puolet väestöstä. Tämän alueen kehittämisen ja voimistamisen tulee kiinnostaa Unionia, leimaahan sitä yleensä alhainen tulotaso, väestökato ja suuri työttömyys. Maaseudun tärkein elinkeino on maatalous, jonka varaan perinteisesti runkoasutus on rakentunut. EU:ssa maatalous on erikoisasemassa, se on käytännössä EU:n toimivallassa ja jäsenmaa ei voi tosiasiassa tukea omia viljelijöitään ilman EU:n lupaa. 

EU:n talousarviosta lähes puolet suunnataan yhteiseen maatalouspolitiikkaan, meillä vain ei ole ollut riittävää taitoa kohdistaa siitä oikeudenmukaista osuutta itsellemme. Maatalous ei voi menestyä vapaassa markkinataloudessa, koska perheviljelmä on neuvotteluosapuolena liian heikko monikansallisia kauppaketjuja ja teollisuusyrityksiä vastaan. Suomalaista maataloutta rasittaa myös kiristynyt kilpailu Euroopan sisämarkkinoilla. EU:n jäsenmaat suosivat entistä hyökkäävimmin omaa maatalouttaan, erityisesti suuret vahvat maatalousmaat ovat etulinjassa. Tässä kamppailussa suomalaisen talonpojan hyväksi tarvitaan kovaa parlamentaarista kokemusta, näet suurin osa EU:n parlamentin jäsenistä on omien parlamenttiensa entisiä kokeneita jäseniä. He nimittäin osaavat eurooppalaisten konkaripolitiikkojen juonittelun taidon ja vetävät taitavasti kotiin päin, haluaisin tehdä tämän saman taidoillani Suomeen päin.

Kauko Juhantalo
Keskustan edustaja EU-parlamenttivaaleissa