Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

Maanpuolustuksen nykytilanne

Viime viikkojen puolustus-ja turvallisuuspoliittisen jännitysnäytelmän muodosti se, mitkä varuskunnat ja varikot suljetaan. Jännitys tältä osin oli ymmärrettävää, koska sulkemispäätökset perustuivat eduskunnan ennen joulua tekemiin ratkaisuihin puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä, eikä niistä siten voinut puolustusministeri Seppo Kääriäinenkään mitenkään perääntyä. Julkisesti vaarassa oli myös maakuntamme Niinisalo. 

Miksi tällaiseen on menty, kysyivät monet. Valiokuntani käsitteli hallituksen selontekoehdotusta koko syksyn, kuulimme yhteensä 128 asiantuntijaa, joukossa tietenkin pääministeri ja puolustusministeri korkeimman sotilasjohdon kera useampaan otteeseen. Kävimme myös neuvottelut Tasavallan Presidentin kanssa. Valiokunta tuli kaiken selvityksen jälkeen vakuuttuneeksi, että aiotut toimenpiteet ovat välttämättömiä, mikäli sovituissa raharaameissa pysytään. Keskeisinä vaikuttajina toimivat alokkaiden tuleva lukumäärä verrattuna käytössä oleviin koulutustiloihin sekä nopeasti kasvavat kustannukset.

Suomi perustaa maanpuolustuksensa vastedeskin yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan kattavalle alueelliselle puolustukselle. Kriisiajan joukkojen määrä supistetaan 350.000 sotilaaseen, hyvin varustettuna se on riittävä alueemme puolustukseen. Lähinnä aktiivireserviläisistä muodostuvat maakunta- joukot muodostavat siitä noin 40.000 sotilaan osan. Jotta nämä joukot saadaan täyteen, lähdemme siitä, että tulevaisuudesssakin 80 prosenttia nuorukaisista suorittaa asevelvollisuuden kuten tänään. Tämän lisäksi nykyisin noin 400 nuorta naista suorittaa vuosittain asevelvollisuuden ja kokemukset tästä ovat pelkästään myönteisiä. Syntyvyystilastojen mukaan tiedämme asevelvollisten lukumäärän valitettavasti laskevan, aivan erityisesti vauhti kiihtyy ensi vuosikymmenellä. Jo nyt varuskunnissa on tuhansia tyhjiä petipaikkoja. Tästä muodostuu varuskuntien vähentämisen perussyy, tyhjiä tiloja on turhan kallis lämmittää, vartioida ja korjata, on keskitettävä. Toisaalta armeijat teknistyvät ja uutta teknologiaa tarvitaan kiihtyvällä vauhdilla ja se maksaa vietävästi. Käyttäjiltä ja kouluttajilta vaaditaan uudenlaista osaamista ja tiedon lisääminen tuo mukanaan palkkakustannusten nousun. Kun rahakehyksissä pysytään, merkitsee tämä yhdessä varuskuntien supistamisen kanssa henkilöstön vähentämisen tarpeen. Kaksi varuskuntaa on siksi vielä tulevaisuudessa lopettamisuhan alla. Joka tapauksessa puolustusvoimien komentaja on vakuuttunut, että näidenkin muutosten jälkeen Suomella on riittävän hyvä torjunta-ja puolustuskyky mahdollista vihollista vastaan, mutta yhtään pidemmälle ei säästöratkaisuissa voida mennä. 

Kauko Juhantalo, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja