Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

 

Kuntoutussairaalasäätiön Kankaanpään toiminnan 10-vuotisjuhlaseminaari
Hallituksen puheenjohtaja Kauko Juhantalo 25.4.2001 

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat 

Historiallisesti katsoen lyhyessä ajassa on Euroopassa tapahtunut suuri muutos tavassa ajatella ja huolehtia toisesta ihmisestä. Miten hoidamme hänen terveyttään, sairauttaan ja miten parannamme hänet. Kuntoutuksen käsite on vieläkin nuorempaa perua. Toki monet sodat eivät ole tätä sivistynyttä uutta ajatelua edustaneet. Oikeastaan kaikki on tapahtunut kansanvakuutuksen aatteen leviämisen myötä eri maihin. Bismarkin Saksasta tämä aate levisi 1880-luvulla Skandinaviaan. Liberaalien voiton myötä Iso-Britannian ensimmäinen ja aivan liian vapaamielisenä pidetty vanhuuseläkelaki säädetttiin 1908, sisältäen mm. 70- vuoden ikäsäännön, määräyksen siitä ettei hakija ole saanut köyhäinapua, eikä hän ole ollut vankilassa viime 10 vuoteen ennen eläkehakemusta. Juopumuksen vuoksi vankilassaolo kuului myös tämän määräyksen piiriin. 

Kun tänään keskitymme juhlimaan erityisesti kuntoutustoiminnan kehitystä Suomessa ja täällä Kankaanpäässä, on sekin kulkenut siksi läheisessä yhteydessä kansaneläkelain säätämisen ja Kansaneläkelaitoksen kehityksen myötä. Kansaneläkelaki tuli voimaan 1.1.1938. Esitöissä vuonna 1935 valmistuneessa sosiaalivakuutuskomitean mietinnössä esitettiin Suomessa ensi kerran se ajatus, että kansaneläkejärjestelmään pitäisi liittää kuntoutus. Hallitus perustelikin sitten esitystään lähinnä toiveella, että kuntoutuksella säästettäisiin eläkerahoja: "Työkyvyttömyysvakuutusta muissa maissa toteutettaessa on osoittautunut tärkeäksi, että niin hyvin eläkkeensaajille kuin vakuutetuille annetaan tarpeen tullen vakuutuslaitoksen toimesta ja kustannuksella soveltuvaa hoitoa heidän työkykynsä palauttamista tai säilyttämistä varten. Jos näet eläkkeensaajan työkyky voidaan palauttaa, niin että hän voi uudelleen ansaita toimeentulonsa omalla työllään, vapaudutaan suorittamasta eläkettä". Kuten huomaamme, on ajattelutapamme Suomessakin noista sittenkin melko läheisistä ajoista myönteisesti monipuolistunut. 

Heti sodan jälkeen, vuonna 1946, annettiin invalidihuoltolaki, jonka piirissä ja valtion tehtävänä oli suurin osa kaikesta kuntoutuksesta. Sodan vammojen hoitaminen oli tyypillistä ensi vaiheen kuntoutusta; kuntoutus alkoi kun vahinko oli tapahtunut ja vamma saatu. Mutta kuten sanottu, jo ensimmäiseen kansaneläkelakiin oli sisältynyt sekä ajatus uudelleenkoulutuksesta toiseen ammattiin sekä myös ennaltaehkäisy. 1960-luvulla alkanut voimakas sosiaalipolitiikan uudistaminen, sairausvakuutuslain aikaansaminen, työeläke,- ja yrittäjäeläkejärjestelmien luominen, kansanterveyslainsäädäntö, perheiden, opiskelijoiden ja veteraanien asioiden parempi huomioon ottaminen sekä monet muut lisätehtävät laajensivat valtavasti Kelan tehtäväkenttää. 1980-luvulla luotiin lisäksi lainsäädännöllinen mahdollisuus kuntoutustoiminnan olelliseen parantamiseen Kansaneläkelaitoksen yhteistoimintasäätiöiden avulla. Näin syntyi mahdollisuus myös tämän Kankanpään laitoksen perustamiseen. Kiitos aktiivisten henkilöiden sekä pääjohtaja Jaakko Pajulan esikuntineen johtaman Kelan ripeän päätöksenteon ja Kankaanpään kaupungin nopean toiminnan, kävi synnyttäminen myös käytännössä lyhyessä aikavälissä mahdolliseksi. Säätiö perustettiin 1987. Laitoksen suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen professori Erkki Helamaan johdolla ja laitoksen käytännön toiminta alkoi jo huhtikuussa 1991. 

Kankaanpään Kuntoutussairalasäätiö on yksityisoikeudellinen säätiö täysin omine hallintoineen. Sen peruspääoman ovat asettaneet Kansaneläkelaitos ja Kankaanpään Kaupunki. Säätiöjärjestelmän mukaisesti se ikään kuin omistaa itse itsensä. Lainsäädännöllinen perusmalli, rakentamisaikainen rahoitus ja asiakkaiden sekä potilaiden suurimpana lähettäjänä toimiminen takaavat kuitenkin käytännössä päivittäisen työn läheisyyden Kelan, erityisesti sen kuntoutusosaston ja paikallistoimistojen kanssa. Asioista neuvottelut Kansaneläkelaitoksen johdon ja jokaisen tason kanssa ovat tapahtuneet aina moitteettoman hyvin ja asiantuntevasti ja siksi siitä Kelalle lämmin kiitos. Arvostammekin suuresti sitä, että Te herra pääjohtaja Jorma Huuhtanen ja myös edeltäjänne varatuomari Pekka Tuomisto kunnioitatte juhlatilaisuuttamme henkilökohtaisella läsnäolollanne. 

Kankaanpään kuntoutuskeskus perustettiin erityisesti Luoteis- ja Länsi-Suomen vaikeavammaisten kuntoutuslaitokseksi. Vuodet ovat tuoneet toki mukanaan lisää monia uusia toimintoja, ja laitos toimii tänä päivänä elävästi ja hyvin monipuolisesti, mutta vaikeavammaisten merkittävä osuus asiakkaistamme tulee säilymään keskeisenä. Toiminnan volyymi on kymmenessä vuodessa liki kaksinkertaistunut, henkilöstöä ja tilaa on tarvittu lisää ja sellaiselta kehitys näyttää tulevaisuudessakin. Kuntoutussairaalasäätiöllämme on ollut koko ajan mahdollisuus löytää, lääkäreitä lukuun ottamatta, pystyvä ja osaava henkilökunta omalta seutukunnaltamme. Kun meillä on 8 lääkärinvakanssia, jotka kaikki ovat myös täytettyinä, ja joista peräti 7 kappaletta on eri alojen erikoislääkäreiden vakansseja, toivomme tietysti jonakin päivänä heidänkin pysähtyvän seudullemme asumaan. Kokonaisuudessaan ei pidä edes arvailla, mikä suuri merkitys laitoksellamme on yli 200 hengen henkilöstöllemme suurtyöttömyyden vaivavaamassa Pohjois-Satakunnassa. 

Talomme toiminnan alusta saakka on nykyaikaisin ja ennakkoluulottomin metodein panostettu työn laatuun ja tätä kautta myös henkilöstön viihtyvyyten ja hyvinvointiin. Kun se puoli on kunnossa, heijastuu koko ilmapiiri automaattisesti hyvän työn ja hyvän mielen tuloksina asiakkaidemme hyvinvointiin saakka. Ja silloin se on juuri siellä, missä sen kuuluukin olla. Kiitos henkilöstömme, saammekin runsaasti työstämme myönteistä palautetta. Tästä on meillä myös näkyvä tunnustus. Jo vuonna 1996 sertioitiin laitoksemme laatutyö ISO-9001 standardein ja meillä syystäkin vähän ylpeydenkin rintaa nostattaen toisena terveysalan laitoksena koko Suomessa. 

Samalla kun kiitän teitä, arvoisat kutsuvieraat laitoksemme muistamisesta, toivotan teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi laitoksemme toiminnan 10- vuotisseminaariin ja samalla pieneen juhlaan. Erityisesti kiitän Teitä pääsihteeri Eeva Kuuskoski ja professori Juhani Wikström, jotka olette vaivaa nähden saapuneet osallistumaan seminaarimme alustajiksi ja aivan erityisesti Teitä professori Veikko Sinisalo, joka yhtenä uljaana suomalaisuuden symbolina ja rakastettuna asikkaanamme olette innostunut hetkeksi siirtymään ikään kuin juhlakalupuolelle. Sydämellisesti Tervetuloa.