Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

Saadaanko mitään toimeksi, onko vallan kolmijako-oppi vielä voimissaan

 

Kenties vielä kouluajoilta muistamme, mitä vallan kolmijako-oppi tarkoittaa. Siis puhtaimmillaan Montesquen oppien mukaan vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan erottamista täysin toisistaan. Suomen itsenäistyessä pyrkimys oli Montessqen oppien mukainen, mutta käytännössä hallitusmuoto muotoutui kovinkin vanhan keisarikunnan ja monen kuningaskunnan oppien mukaan presidenttivaltaiseksi, jokseenkin Ranskan suuntaa noudattaen.

90-luvulla tavoiteltiin tasapainoa uudelleen, hallitusmuodon muutosta käännettiin rajusti toiseen suuntaan, tultiin järjestelmään, jossa parlamentti, eduskunta, nostettiin vuorostaan taomeenpanovallan ja tuomiovallan yläpuolelle. Tasavallan hallituksen pitää nauttia eduskunnan luottamamusta. Kun nyt mitään todellisia päätöksiä ei sille kuuluvalta hallitukselta tunnu syntyvän, niin toimiiko tämäkään järjestelmä. Todellisuudessa tämän vallan kolmijako-opin rinnalle on syntynyt merkittäviä rinnakkaismahteja, esim. mediavalta, työmarkkinavalta ja tehokkaasti markkinoitu mielipidevalta, usein läheisessä yhteistyössä mediavallan kanssa.

Kun nyt vallassa on hyvin kapealla pohjalla horjuva hallitus kokemattomin ministerein(toki poikkeuksin mm. Tuomioja ,Ihalainen ja Vapaavuori), saavat nämä muut valtiomahdit poikkeuksellinen vahvan otteen hallituksesta. Tämä on näkynyt ja pitkään myös eduskunnan työssä. Käytännössä se askartelee pitkälti ja hartaasti jonninjotavien ja toisarvoisten asioiden parissa, ja haluaa yhä enemmän olla myös toimeenpanija, haluten mitä yksityiskohtaisemmin olla mukana hallitukselle toimeenpanijana kuuluvien pykälien käytännön toteutuksessa. Sille kuuluisi vain lainsäädäntö ja budjettivalta.