Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

132. KESKIVIIKKONA 13. JOULUKUUTA 2006 kello 10 (10.06)

3) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007 Hallituksen esitys vuoden 2007 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 122/2006 vp) täydentämisestä

Arvoisa puhemies! Talousarvion yleiskeskusteluhan on sitä varten, että siinä kyettäisiin tarkastelemaan ja seuraamaan kokonaisuuksia. Sen vuoksi siinä tulisikin katsoa tasavallan taloudellista kokonaistilannetta ja arvioida, mihin talousarvion rakenteilla pyritään. Mielestäni tämä talousarvio pyrkii aivan oikeaan suuntaan. Se pyrkii taloudellisesti viisaasti kannustamaan yritystoimintaamme ja vähentämään velkaantumistamme. 

Suomen talous tuottaa. Meillä on työtä ja sen määrä tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa. Velkaa tuleekin vähentää silloin, kun se on taloudellisesti mahdollista, mutta tietysti toisessa kädessä on aina muistettava sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus. Meidän on harjoitettava taloutemme rajoissa sellaista sosiaalipolitiikkaa, että huolehdimme jokaisesta kansalaisesta, ja myös sellaista aluepolitiikkaa, että kullakin on mahdollisuus valita, missä päin Suomea elää ja harjoittaa yritystoimintaansa. Emme voi ohjata kaikkia suomalaisia määrättyihin paikkoihin, etelään, länteen, itään tai pohjoiseen, vaan ihmisen tulee itse saada päättää asuinpaikastaan. Maassamme on edelleen valtavasti liian pienten tulojen varassa olevia eläkeläisiä. Heidän tilanteensa on kerta kaikkiaan korjattava. On huolehdittava myös vähävaraisista ja sairaista. Suomalaisten sairaanhoito onkin todella parantunut, kuten edustaja Ylä-Mononen, siviiliammatiltaan lääkäri, äsken totesi. Kenties nykyajan kiire, nopeasti kohonnut elintasomme ja elinikämme ovat asettaneet hoidolle yhä enemmän vaatimuksia emmekä aina jaksa muistaa, kuinka paljon terveydenhuollon taso on parantunut verrattuna esimerkiksi 10 tai 20 vuoden takaiseen tasoon.

Meidän on huolehdittava myös yhteiskuntamme kymmenistä tuhansista velkavangeista, sillä heistä löydämme ratkaisun työvoimapulaan, jonka kourissa yrittäjät ja työnantajat tällä hetkellä kärvistelevät. Tämä kummallinen tilanne, jossa maassamme on näin suuri työttömyys ja kuitenkin etsitään koko ajan aktiivista työvoimaa, ei saa jatkua. Kymmenet tuhannet työhön kykenevät ja halukkaat velkavangit on vapautettava tukalasta tilanteestaan. Tämä hallitus on tehnyt työtä sen hyväksi. Olisin monesti ja monissa puheenvuoroissa toivonut, että asioissa olisi edetty nopeammin, mutta viimein olemme menossa oikeaan suuntaan.

Tietysti budjetin yleiskeskustelussa pitää muistaa omaa maakuntaa ja pohtia, mitä voisi tehdä paremmin tai enemmän sen eteen. On tuotava esiin vielä hoitamatta olevia asioita, mutta myös maakunnan kannalta myönteisiä asioita. Olen ylpeä omasta maakunnastani, Satakunnasta, vaikka se on valitettavasti vuosien aikana niin kovin voimakkaasti supistunut. Sen jälkeen kun tulin eduskuntaan ensimmäisen kerran, on toistakymmentä kuntaa siirtynyt omasta rakkaasta Satakunnastani toiseen maakuntaan, lähinnä Pirkanmaahan, enkä lainkaan ihmettele. Tampere, keskeinen Pirkanmaa, on vahva maakunta, ja kukin kunta tekee itse ratkaisunsa. 

Kun pohdimme Satakuntaa, nousee keskeiseksi epäkohdaksi sen huono onni liikennemäärärahojen jaossa. Eduskunnasta katsottuna Satakunnan ongelma on se, että sen katsotaan yleisesti olevan taloudellisesti vahva ja pärjäävän omillaan. Niinpä se jääkin vähän tuohon rannikon varjoon. Meille ei ohjata liikennevaroja samalla tavoin kuin eteläiseen läänimme osaan, Varsinais-Suomeen. Vaikka näitä ei pitäisikään verrata keskenään, niin on todettava meidän jääneen vähän niin sanotusti mopen osalle. 

Sitä vastoin Satakunta on esimerkillinen energiamaakunta. Ollessani ministerinä 90-luvun alussa sain vastustuksesta huolimatta valtioneuvostossa läpi luvan tuoda eduskuntaan ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuuden ja myös Vuotoksen altaan rakentamisen. No, molemmat, harmi kyllä, kaatuivat. Tänä päivänä meillä rakennetaan uutta ydinvoimaa - se olisi ollut hyvä rakentaa jo 10-15 vuotta sitten - ja kaivataan lisää vesivoimaa. Yhdyn puhemies Lipposen viime lauantaiseen haastatteluun, jossa hän totesi maassamme tarvittavan kaikkia mahdollisia elementtejä energiaomavaraisuutemme lisäämiseksi. Omavaraisuutemme maksimoimisessa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa myös ydinvoimaa. Valtio ei tule sitä rakentamaan, mutta eduskunta melko varmasti myöntäisi rakentamiseen luvan, jos joltakin löytyisivät tarvittavat varat.

Meillä Satakunnassa on runsaasti hyvää peltoa. Meillä hyödynnetään tehokkaasti uudenlaisia bioenergian lähteitä, muun muassa etanolia. Meillä harjoitetaan valtavasti tehokasta bioenergian laajaa käyttöä ja maakunnastamme löytyy myös esimerkillisiä tuulivoimaloita. Onneksi nyt myös pohjoiselle merellemme Kemin suuntaan rakennetaan tuulipuistoja, sillä kaikkia mahdollisia vähäpäästöisiä energianlähteitä on hyödynnettävä. 

Meissä pohjoissatakuntalaisissa on ripaus eteläpohjalaisuutta. Olemme ennakkoluulottomia ja yritteliäitä, ja yhdistyypä Satakunnassa myös tuollainen ruotsinkielinen teollisuuden ja kulttuurin ilmapiiri. Maakunnassamme on monenlaista osaamista. Koululaitoksemme ja -verkkomme kehittyy nopeasti, laajentuen myös korkeakoulutasolle. Haluan sanoa tämän siksi, että me monesti puheenvuoroissa vain murehdimme ja murehdimme emmekä osaa olla ylpeitä omasta alueestamme. Pitää myös olla tyytyväinen aikaansaannoksiin, vaikka parannettavaa onkin edelleen. 

Lopuksi vielä muutama sana puolustuspolitiikasta. On suuri ilo, että valtiovarainvaliokunta on yhtynyt puolustusvaliokunnan lausunnossa ilmaistuihin käsityksiin puolustusmäärärahojemme riittämättömyydestä. Ministeri Kääriäinenkin on monella puheenvuorollaan kiinnittänyt huomiota tähän. Puolustusvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi, että rahoitusvaje erityisesti materiaalihankinnoissa on vuoteen 2012 mennessä noin 900 miljoonaa euroa. Kansallinen puolustuksemme järjestämistapa joudutaan uudelleen harkitsemaan seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja tässä yhteydessä meidän on vakavasti kiinnitettävä huomiota määrärahojen ja yhteistyöresurssiemme ohjaamiseen turvallisuuspolitiikassa.