Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

20. KESKIVIIKKONA 8. MAALISKUUTA 2006 kello 15 (15.07)

6) Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 

Arvoisa puhemies! Vielä on tapana, että valiokunnan puheenjohtaja selvittää valiokunnan mietinnön valmistelun keskeisiä vaiheita. Tämä mietintö on ollut yksimielinen ja tiedän, ettei tässä ole niin suuria intohimoja kuin edellisessä asiassa. Toki puolustusvoimain henkilöstön, erityisesti lääkärikunnan keskuudessa on esiintynyt useammanlaisia mielipiteitä. Lyhyesti hallituksen esityksen mukaan Puolustusvoimat ei enää järjestäisi erikoissairaanhoidon palveluja omissa sairaaloissaan, vaan ne hankittaisiin Puolustusvoimien ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Puolustusvoimat järjestäisi jatkossakin itse varusmiesten perusterveydenhuollon ja työterveyshuoltoon kuuluvan palveluskelpoisuuden arvioinnin. Mutta perustason terveydenhuollon järjestelyistä vastaisivat sotilaslääketieteen keskus ja varuskuntien terveysasemat. 

Valiokunnan käsittelyn yhteydessä nousi esiin eräitä keskeisiä asioita, jotka myös mietinnössä todetaan. Ensinnäkin todetaan, että tämä on jo jatkuvaa uudistusta, joka on alkanut 90-luvun alussa ja silloin ensivaiheessa vähennettiin Puolustusvoimien erikoissairaanhoidon kapasiteettia, muun muassa Hämeen sotilassairaala Lahdesta ja Pohjan sotilassairaala Oulusta. Tämän jälkeen on eri toimikunnissa, eri yhteyksissä selvitelty, millä tavoin terveydenhuolto kokonaisuudessaan järjestettäisiin. Puolustusvoimissa valittiin lopulta toimintamalli, joka mahdollistaa muun muassa Puolustusvoimien omien lääkäreiden keskittymisen kenttälääkinnän ja sotilaslääketieteen kehittämiseen ja kouluttamiseen. Sen sijaan normaalin erikoistason lääkintähuollon käyttö Puolustusvoimissa vähenisi ja kustannukset alenisivat. Tämän seurauksena keskussotilassairaala Tilkka on lopetettu. Tämän sektorin kustannukset ovat olleet vuosittain 36-37 miljoonan euron luokkaa. Uudistuksen kustannusvaikutus ei todellakaan ole se keskeinen asia, joka antaa perusteen, koska samanaikaisesti Puolustusvoimat maksaa terveyspalveluista korvausta kunnille tai kuntayhtymille. Niin kuin täällä mietinnössä on todettu ja lääketieteen asiantuntijat ovat meille vahvistaneet, aikaisemmin sodat ja sotilaslääketiede tuottivat erityisesti kirurgiassa siviilisektorille uusia hoitomalleja. Tilanne asiantuntijoiden mukaan on nyt päinvastainen, siviililääketiede kehittyy kovin harppauksin ja siitä on nykyisin hyötyä sotilaslääketieteelle. (Ed. Kekkonen: Sitä se rauha teettää!) 

Eräs uudistus on se, että kunta velvoitetaan hoitamaan terveyskeskuslääkärin kautta asevelvollisten tarkistukset. Kuten sanoin, tarkastuksista koituvat kustannukset korvataan kunnalle tai kuntayhtymälle ja sen jälkeen on tietenkin harkittu sitä, aiheuttaako se suuria kustannuksia kunnalle tai kuntayhtymälle. Me olemme poikkeuksellisesti joutuneet hyvin kohteliaasti toteamaan, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa on ilmeisesti on käynyt jonkinlainen haksahdus, ajatusvirhe, kun siinä todetaan, että tämä aiheuttaisi huomattavaa rasitusta sellaisten pienten kuntien terveyskeskuksille, joiden alueella on suuri varuskunta. Käsitys on sikäli virheellinen, että tarkastukset tehdään kunkin kunnan toimesta ja kuntien alueella, eikä pelkästään varuskuntapaikkakunnalla. 

Järjestelmän uudistuksella tulee toki olemaan vaikutuksia henkilöstötarpeisiin. Lähtötilanteessa henkilöstöä on noin 300 henkilöä ja sotilaslääketieteen keskuksen henkilövahvuus on 109 henkeä. Kokonaisuudessaan teoreettisesti ajatellen jäi 190 henkilöä vaille työtä. Sen suhteen on tehty erittäin aktiivisesti tukiryhmän välityksellä työtä ja ainoastaan muutama henkilö on tällä hetkellä vailla osoitettua työpaikkaa. Se on ollut esimerkillistä huolenpitoa työntekijöistä ja henkilöstö on kuitenkin halunnut myös siirtyä uusiin tehtäviin. Eräässä asiantuntijakuulemisessa henkilöstöjärjestön edustajat toivat esiin huolen siitä, että sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa loukkaantuneiden tai haavoittuneiden hoito heikkenee verrattuna aikaisempaan. Tässäkin on todettu, ettei tällaista heikentymistä tapahdu. Kansainvälisissä tehtävissä olevat henkilöt eivät ole Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla, mutta Puolustusvoimat ovat sitoutuneet huolehtimaan heidän hoidostaan täysimääräisesti ja erikoissairaanhoidossa hoito toteutetaan oman kunnan määräämässä sairaanhoitopiirissä tai yksityisellä sektorilla. Kiireelliset tapaukset hoidetaan toki niiden kriteerien mukaisesti välittömästi ja nopeasti.

Tämä toiminta on kunnille ja kuntayhtymille vapaaehtoista sopimuksentekomielessä, mutta yhteistyösopimukset on pääsääntöisesti kautta koko maan jo saatu aikaiseksi. Tähän liittyy myös perustuslaillinen kysymys siitä, onko mahdollista tämän lain mukaisesti olla oikeus ohittaa toiset terveydenhuollossa, niin perustuslakivaliokunta on siihen hyvin perusteellisesti perehtynyt. Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi muotoilua, että säätely Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevien erityiskohtelusta ei syrjäytä kiireellisen hoidon tarpeessa olevan potilaan hoitamista välittömästi. Muutoinkin on toki niin, että potilaan täytyy Puolustusvoimien sisältä varusmiehestä lähtien nopeasti päästä hoitoon ja ellei siihen erityispykäliä ja säädöksiä tehtäisi, niin se olisi mahdotonta. Mietintöön liittyy huomio kahteen eri lakiin, joihin on tarvittu muutokset. Kansanterveyslain muuttaminen ja erikoissairaanhoitolain muuttaminen juuri niiden käytännön seikkojen vuoksi, joihin edellä viittasin.