Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

24. KESKIVIIKKONA 15. MAALISKUUTA 2006 kello 15 (15.06)

3) Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Herra puhemies! Suomen aloitettua rauhanturvatehtävät vuonna 1956 YK:n alaisena Suezilla, on rauhanturvatyö muuttunut paljolti kriisinhallintatyöksi. Tiedämme, että pelkästään YK:n operaatioissa meillä toimii vain muutamia henkilöitä tänä päivänä. Kaikki muu painottuu sisällöltään paljon vaativampaan kriisinhallintatoimintaan, ollenkaan halveksimatta niitä vaarallisia tilanteita, joihin suomalaiset rauhanturvaajat joutuivat jo Suezilla ja Siinailla ynnä monessa muussa paikassa. 

Joka tapauksessa on selvää, että kriisinhallinta on EU:n nopean toiminnan joukkojen perustamispäätöksen ja Naton kumppanuusohjelmien myötä muuttunut suuresti, joten on aivan oikein, että Suomen parlamentti keskustelee hallituksen valmistelun pohjalta siitä, minkälaista lainsäädäntöä tarvitaan toiminnan ohjaamisessa. Keskeisiä kysymyksiä ovat edelleen mandaatti, voimankäyttö, voimankäytön rajat, voimankäytön oikeudet ja sitten tietysti meille tärkeä menettely siitä, millä tavoin Suomi tekee päätöksen osallistumisesta. 

Viittaan puheenjohtaja Jaakonsaaren puheenvuoroon. Siinä ilmeni, että ulkoasiainvaliokunta on monessa kohdin mietinnössään ottanut huomioon puolustusvaliokunnan lausunnon mielipiteet ja yhteistyö valiokuntien välillä on ollut moitteetonta. Kun puolustusvaliokunta laati lausunnon syksyllä, kuulimme runsaasti asiantuntijoita ja lausuntomme tuki hallituksen esitystä niin voimankäytössä, mandaatissa kuin päätöksentekojärjestelmässäkin. 

Me olemme nyt tämän uuden hallituksen esityksen yhteydessä keskittyneet lausunnossamme, viitaten siihen aikaisempaan, ainoastaan niihin kohtiin, joihin tuli muutoksia, ja ne liittyvät pitkälti palvelussuhteen ehtoihin. Jos tuumitaan, että tästä viivästymisestä oli haittaa, niin oli tässä sikäli hyvääkin, sillä puolustusministeriölle jäi nyt paljon enemmän aikaa muotoilla vielä paremmin henkilöstön ja puolustusministeriön välisen yhteistoimintamenettelyn kehittäminen. Se on astunut aivan uusille urille, ja saatoimme syksyn mittaan todeta, että menettely on toimiva, myös silloin kun tätä uutta järjestelmää valmisteltiin. Ministeriö on pitänyt meidät erittäin hyvin ajan tasalla. Palvelussuhteen ehtoja koskevia pykälätarkistuksia tehdessä on huomioitu täsmällisesti perustuslakivaliokunnan lausunnon mielipiteet. 

Jos aivan lyhyesti katsoo nykytilannetta, niin EU:n taisteluosastoihin, ja sitä kautta nykyistä vaativampiin tehtäviin, osallistuminen edellyttää Suomelta riittävien valmiuksien luomista henkilöstölle. Lakiesitys mahdollistaa tämän. Unionin taisteluosastojen suomalaishenkilöstö tulee olemaan Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa tai erityiseen valmistelutehtävään reservistä tai muualta Puolustusvoimien ulkopuolelta palkattua henkilöstöä. Kriisinhallintahenkilöstön sitoutumisjärjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi siten, että EU:n taisteluosastojen edellyttämät velvollisuudet kyetään täyttämään ja joukon tarvitsema henkilöstö sitouttamaan nopeaan lähtövalmiuteen. 

Perustuslain 80 §:n 1 momentin johdosta lakiesityksessä onkin siihen aikaisempaan esitykseen verrattuna entistä seikkaperäisemmin säädetty sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön palvelussuhteen ehdoista. Perustuslain vaatimukset on otettu huomioon uusissa pykälissä 12-19. Kriisinhallintahenkilöstöllä on oikeus lain 13 ja 17 §:n mukaisiin palvelussuhteen ehtoihin myös siltä ajalta, kun palvelussuhde on voimassa, sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain perusteella. 

Myös olemme painottaneet sitä, että sotilaallisen kriisinhallinnan tulee perustua aitoon vapaaehtoisuuteen. Kriisinhallintahenkilöstön ja valtion välillä ei ole työ- tai virkasuhde, vaan kyse on erityisestä niin sanotusta muusta julkisoikeudellisesta palvelussuhteesta, joka ei ole kollektiivisopimusjärjestelmän osa. Tämä osoitti toimivuutensa. Ainahan esitystä voidaan edelleen trimmata, mutta olemme valiokunnassa erittäin tyytyväisiä siihen, että kaikkien kolmen valiokunnan lausunnot ja lopullinen mietintö ovat hyvin synkronissa keskenään. Tämän pohjalta olemme myös luottavaisia sen suhteen, että esitys saa taakseen riittävän enemmistön. 

Valiokunnan lausuntoon liittyvät varapuheenjohtaja Laakson ja valiokunnan jäsen Kalliksen eriävät mielipiteet, jotka molemmat vähän eri näkökulmasta koskevat YK:n mandaattia ja sen käyttökelpoisuutta.