Ajankohtaista:

Ylen vaaligalleria, käy katsomassa Kauko Juhantalon haastattelu.

Kauko liikkeellä täällä.

Yhteystiedot

Kampanja

Lue vaalilehti tästä

 

TIISTAINA 17. LOKAKUUTA 2006 kello 14

14) Hallituksen esitys asevelvollisuuslaiksi 

Herra puhemies! Ed. Sumuvuorelle haluan todeta, että aivan viime aikoinakin nuorten ikäluokkien parissa tehdyissä tutkimuksissa nuorukaiset haluavat 75 prosentin vahvuudella suorittaa asevelvollisuuden myös tulevaisuudessa. Meillä ei siis ole minkäänlaisessa näköpiirissä edustaja Sumuvuoren toivoman kaltaista järjestelmänmuutosta. 

Tämä lakiehdotus kuuluu siihen sarjaan lakeja, joita eduskunta on toivonut: Olemme toivoneet vapaaehtoisen maanpuolustuksen keskeisen lainsäädännön uudistamista, joka olikin meillä täällä pari viikkoa sitten lähetekeskustelussa ja joka nyt on valiokunnassa. Tämä on laki asevelvollisuudesta, ja odotamme vielä mahdollisimman pikaisesti uutta lakia Puolustusvoimista. Nämä muodostavat kokonaisuuden, jossa uudistetaan koko maanpuolustusta, myös sotilaallista maanpuolustusta, koskeva lainsäädäntömme aivan eri tavalla kuin ed. Sumuvuori epäili. Entinen laki on todella vuodelta 1950, ja on syytä se uusia. 

Asevelvollisuuslain uudistuksen eräitä keskeisiä periaatteita ovat juuri asevelvollisten oikeuksien ja velvollisuuksien määrittäminen uudelleen ja täsmällisemmin sekä viranomaisten tehtävien ja toimivallan määrittely. Soveltamisala täsmentyy ja laajenee, ja lakiehdotuksessa täsmällisesti selvitetään maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen kuulumattomat tehtävät. 

Se, mitä ed. Sumuvuori lausui virka-avusta, on kyllä sellainen asia, josta kaikki kantavat huolta. Me olemme useaan kertaan saaneet kuulla pelastusorganisaatioiden - vapaaehtoisten palokuntien, lääkinnällisten organisaatioiden ja muiden - esittämää huolta siitä, että varmuudella pidetään erikseen sotilaallinen toiminta ja siviiliorganisaatiot. Tätä on täsmennetty siten, etteivät sotilaat eivätkä varusmiehet ilman toisen viranomaisen pyyntöä voi mennä Suomessa minnekään, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Se edellyttää nyt näiden organisaatioiden kosketuspintojen läheisyyttä, ettei epäselvyyttä tai pelkoa siitä, että toinen valtaa meidän työmme olisi. 

Laissa on myös nykyistä selkeämpää ja täsmällisempää säätelyä juuri tähän asevelvollisuuden ajalliseen ulottuvuuteen ja siihen, mihin ed. Sumuvuori viittasi, eli palveluskelpoisuuden käsitteeseen. Tämän ehdotuksen mukaan terveydellisten seikkojen lisäksi voidaan arvioida myös fyysiset ominaisuudet kokonaisuudessaan sekä lisäksi palvelusturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tässä syystä tai toisesta ed. Sumuvuori halusi ohittaa pienimerkityksellisenä sen, että luomme nyt terveystarkastukseen järjestelmän, joka tekee palveluksessa olevien huumausainetestauksen mahdolliseksi. Se on nykyajan nuorten ihmisten joukossa aivan välttämätön. Se liittyy juuri tuohon, minkä lausuin: palvelusturvallisuuteen. Tämän nimissä huumetestaus on mahdollistettava. 

Mitä tulee meillä käytössä olleeseen ikäluokkien ennakkotarkastukseen, olemme havainneet, että sen merkitys on aika tavalla vähentynyt, koska opintojen ym. asioiden vuoksi yllättävän moni hakee lykkäyksiä. Jos armeijasta on tarkastuksen jälkeen pois muutaman vuoden, terveydentila ja kokonaistilanne eivät ole lainkaan vastanneet sitä, mitä on aikoinaan todettu ja mikä muodostaa pohjan ratkaisulle, missä ja miten rasittavissa tehtävissä tämä asevelvollinen palvelee. Minusta ennakkotarkastusten lakkauttaminen on siis aivan perusteltua. Sen sijaan jokainen pitää tarkastaa silloin, kun hän astuu asepalvelusta suorittamaan, jotta tiedetään, millainen hänen kuntonsa on sillä hetkellä. 

Lykkäyspyyntöjä pyritään vähentämään siten, että palvelukseen astumisvelvollisuuden aikaa pidennetään. Siinä jää silloin enemmän omaa harkintaa eikä tarvitse planketteja täyttää. 

Samaten ulkomailla yli seitsemän vuotta asunutta asevelvollista koskien säädettäisiin, että jos hänellä on lisäksi toisen maan kansalaisuus, häntä ei enää velvoitettaisi tulemaan kutsuntaan eikä häntä kutsuttaisi palvelukseenkaan rauhan aikana. Palvelusajassa kertausharjoitusten määrä täsmentyy. Tiedämme tämänhetkisen puutteen, joka säästösyistä on ollut olemassa. Meidän täytyy nostaa harjoitusten määrä mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuonna 2008, sille tasolle, josta sitä tilapäisesti alensimme. Se on välttämättömyys. 

Aivan lyhyesti, kun palvelusaika esimerkiksi määritellään nyt täsmällisesti tehtävien mukaan ja vaikka meille siviilipalvelus tulee erillisenä kysymyksenä tänne: En voi yhtyä ed. Sumuvuoren käsitykseen siitä, miten palvelusaikoja lyhennettäisiin. Minusta ei ole marginaalinen raja, lyhennetäänkö niitä nyt vai ei. Mielestäni aivan hyvin voidaan hivenen lyhentääkin, jos täsmällisemmin ja ehdottoman hyvin säädetään, mitä palvelusaikana tehdään. 

Mainituista tehtävistä sairaalapalvelu hyödyttää mielestäni Puolustuslaitosta ja maanpuolustusta. Se valmentaa niihin tehtäviin, joita tarvitaan aina kriisien, sotien, suurten onnettomuuksien ja muiden ehkäisyssä. Minusta se on aivan oikeata siviilipalvelua, kun sitä tehdään ahkerasti. 

Huomasin lehdestä, että muun muassa amiraali Kaskeala oli antanut ymmärtämystä sille, että jos joku tekee väitöskirjaa siviilipalvelumiehenä, sivarina, niin se hyväksyttäisiin palvelukseksi. Minä vähän emmin sellaista kyllä. Tavalla tai toisella tehtävän työn tulisi nivoutua yhteen maanpuolustuskysymysten kanssa. Tuli mieleen vaan se, että jos lääketieteen jatko-opiskelija tekee yli vuoden väitöskirjaansa rotan kynsien kasvusta, niin ei siitä nyt paljon ole hyötyä maanpuolustustahdolle eikä siihen liittyville kysymyksille. Kenraali Nepponen taitaa paremmin tietää, onko enää rintamalla vehnäjauhojakaan pusseissa niin, että rotat niitä saattaisivat päästä syömään. 

Pidän tätä lakiesitystä hyvänä kokonaisuuden osana, ja toivottavasti kaikki kolme osaa, jotka lausuin, ehditään tämän vaalikauden aikana käsitellä loppuun saakka. Muuten tämä paketti jää hivenen torsoksi.